Joskus vuonna nakki rupesin miettimään että meidän ronttien seuraksi voisi tulla joku pikkukoira... Mietin monia ja monia ja monia rotuja, mut mikään ei sytyttänyt täysin. Sitten meidän ronttien kasvattajalle tuli eka mittelspitz, Hulda... Huldaan jonkin verran tutustuttuani tuumasin että "meile ei kyl ikinä tule tommoi herkkähaukkuista pikkuräksyä".... :D Mutta sitten Stinalle tuli Ronja, mitteli johon tykästyin täysin. Niin cool, ei räkytä, leikkisä jne jne... Ja sillon sanoin ekaa kertaa että tommoi mitteli meille tulee viel joskus. Lisäksi Stinalle tuli Armi the Harmi.. Likka joka on jokapaikan tättähäärä. Aivan ihastuttava pusukone.. Ja tämä varmisti sanomiseni siitä että meille tulee mitteli joskus...
Noh, sitten tuli eräs torstai ilta, vuosi sitten tammikuussa... Stina the kasvattaja ilmoitti että hän hakee seuraavana päivänä erään kasvattinsa (mitteli uroksen) takaisin, ja että se etsii kotia. No tässä vaiheessa minä ja minun suuri suuni päästiin vauhtiin: "SEHÄN VOI TULLA MEILLE HOITOON"... Ja siitä se ajatus sitten lähti....
Ja nyt meillä on sitten reilun vuoden asustellut em. Huldan poika! ;) ;) :D
Onni oli meille tullessaan pieni ja vakava nuorimies... Muutamat mittelöt käytiin että kuka meidän taloudessa on herra ja hidalgo ja että miten meidän taloudessa käyttäydytään... Pikkuhiljaa sieltä rupesi kuoriutumaan erittäin leikkisä, iloinen hännänheiluttaja, joka rakastaa olla mukana kaikissa askareissa.. :)
Onnin kanssa ollaan vähän ruvettu tokoilemaan ja agiliitoakin ollaan kokeiltu, mutta kuten edellisessä tekstissä kerroin, niin nämä koiraharrastukset ovat oman jaksamisen takia olleet "tauolla"..
Näyttelyissä ollaan sen sijaan Onnin kanssa käyty. Ensimmäinen SERT tuli Jyväskylästä 16.11.2013. Ja toinen napsahti Joensuusta 2.2.2014. Ja kolmatta metsästetään sitten varmaan seuraava vuosi.. ;)
Onnista on vielä tarinaa kerrottavaksi seuraavaankin päivitykseen...
Eli sitä odotellessa... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti