Kuulumisia pitkästä aikaa...

Jaahas, se aika vaa mennä jölköttää etiäpäin semmosta vauhtia että perässä ei meinaa pysyä..

Mistäs sitä alottelis kertomaan... Hmmm... No vaikkas siitä että valjakkohiihtoharrastus on jatkunut, vaikka pakkaset on kovasti yrittäneet häiritä sitä.. Miula on ollut hiihtoloissa mukana ainoastaan Peppi, ku Herra Rölli on sairaslomalla.. :( Siitä juttua tuonnempana.. Peppi alkaa vihdoin päästä jyvälle et mikä sen jutun juoni on.. Parilla viime kerralla on vetänyt jo ihan mukavia pätkiä, ennen kun se olin minä joka veti.. ;)

Viime kerralla (perjantaina) otettiin Hannun ja Niinan kanssa Pepille vähän "kilpailuvietin nostamista"... Hannu ja Niina lähti hiihtelemään edeltä, kun he pääsivät sopivan matkan päähän, minä komensin Pepin makaamaan ja lähdin heidän perään.. Vähän matkan päästä kutsuin Peppiä ja lähdin spurttaamaan täysillä etiäpäin.. Peppi kun saavutti miut, Hannu ja Niina kiritti Pepin miun ohi ja palkkasivat sen.. Ku Pepillä tahtoo olla se että jää miun taakse tai vierelle eikä mene ohi.. Tuota harjoiteltiin pari kertaa ni johan likka pinko ohi mukavasti.. Kyllä se siitä oppii että Mammasta voi mennä ohi.. :)

Jaahas, ja Röllin kuulumisia sitten.. Mistähän sitä alottaisi.. No toisen vaivan alkumetrit oli jouluaattona... Heräsin aamulla ja huomasin että lattialla oli monessa paikkaa veritippoja.. Ensimmäinen ajatus oli että "Peppi aloitti juoksun suht ajallaan".. Siivoilin jäljet pois ja pyysin Pepin luokseni, pyyhkäisin paperilla takamusta, ja yllästys: PUHDAS PARERI!! Pieni kauhu hiipi takaraivoon ja pyysin Röllin luokseni, pyyhkäisy paperilla pippelistä ja tuloksena oli verinen pareri! :( Soitto ell, joka määräsi Röllille antibiootin esinahan tulehdukseen.. Verinen tiputtelu loppui antibiootin ajaksi, mutta alkoi taas sen loputtua.. En hakenut heti uutta kuuria vaan huuhtelin esinahkaa puhdistusaineella.. Ja se auttoi..

Sittemmin juttelin parin tutun pieneläinhoitajan kanssa jotka sanoi suoriltaan että ei tuo miltään esinahan tulehdukselta kuulosta vaan ihan eturauhasongelmalta.. :( No helmikuussa sitten meno meni siihen että Rölli huuti 12/7 kotona (yöt siis nukkui normisti)... Ulkona ei ollut korvia, polvillaan vaan nuoleskeli kaikkia pissijälkiä.. Sisällä ollessaan käveli ikkunasta ikkunaan ja kiljui pihalle naisia etsien.. :( Ja viimeinen tippa oli kun veritipat tuli taas kuvioihin mukaan.. Käytiin ell Röllin kanssa jossa todettiin että jätkällä on eturauhanen suurentunut, tulehtunut ja aristaa TO-DEL-LA paljon.. :( Hoidoksi jäbä sai hormoonipiikin ja kipulääkekuurin.. Näiden myötä voi sanoa että Röllin elämä on helpottunut huomattavasti.. :) Tältä osin...

Mutta sitten kun taas tää iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn, ja sit kun sitä vauhtia on sata ja älyä nolla, ni aina tapahtuu.. Rölli nimittäin täräytti juosta seinää päin tuossa reippa kolme viikkoa sitten.. :( Pyysi hihnalenkiltä tullessa kotipihassa Peppiä leikkimään (VAIKKA TIETÄÄ ETTÄ HIHNASSA OLLESSA EI LEIKITÄ!!), Peppi käätyi pois ja urahti Röllille, joten Rölli hypäs lumipenkan läpi takaperin seinää päin! *HUOH* No pari päivää jätkä ontui sitä takastaan.. Tunnustelin jalkaa ja mitään kohtaa ei näyttänyt aristavan eikä mikään kohta ollut lämmin eikä turvoksissa.. Aattelin että ehkä tää tästä.. Viikon Rölli oli levossa ja jalka näytti jo hyvältä.. Sitten otin Röllin mukaan valjakkotreeneihin, annoin hiljakseltaan vetää yhden kiekan ja yhden se jölkötteli miun viekus.. Ihan rauhallisesti siis, mutta tulos oli se että ontuminen alkoi taas.. :( Sen jälkeen syötin sille kipulääkekuurin, ontuminen loppui..

Pari päivää pelkkiä hihnalenkkejä ja sitten taas yhtenä päivänä laskin sen vähäks aikaa vapaana juoksentelemaan ni tulos oli TAAS että jätkä ontuu!!! :( No siitä lähtiin jätkä onkin (n.viikon) ontunut/keventänyt takastaan kun nousee makuulta ylös.. Vähän aikaa ku käpyttelee sisällä ni keventäminen loppuu.. Ulkona ei jalka vaivaa missään vaiheessa.. Menohaluja ois enemmän ku laki sallii, mutta nyt ulkoillaan vain hihnassa ja toivotaan että jätkä paranee joskus.. :( Tänään käytiin ekaa kertaa TODELLA KEVYELLÄ potkuri-"lenkillä".. Mie ku oon ite niin lyhyt enkä kärsi juosta ni Rölli vaa peitsaa miun kans kävellessä, liian hidas vauhti isolle koiralle, mut sit potkurilla mie pääsen vähän lujempaa, joten Rölli voi ravata hitaasti miun vieres.. Toivon että se verryttää jäbän jalkaa/selkää, tai sitä mikä ikinä siellä kipee onkin.. Jos olo ei helpotu ni sit ell kutsuu taas, oon jo tutkiskellut että mihin tuon veisin, ku täältä omalta paikkakunnalta en usko saavani apua..

Elikkäs tämmöistä meidän elämään kuuluupi tällä hetkellä!! :) Iloa ja "surua", mutta niihän se aina on.. Ja edelleen jatkoa odotellessa.. :)