maanantai 23. maaliskuuta 2015

Kuvia...

...meistä löydät osoitteesta:
https://plus.google.com/photos/117773327972617511795/albums

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Lentävä Hollantilainen saapui taloon..

Minä joskus heikkona hetkenä lupasin, että sitten kun Onnista tulee inttivalio, niin minä otan toisen mittelin... Viime toukokuussa Haminassa Onni pokkasi ekan Cacibin ja Stina the kasvattaja totesi, että "nyt napsahti aika käyntiin"...

Koska sopivan pennun löytyminen saattaa viedä aikaa, ruvettiin hommaan viime syksynä... Etsintä tuotti tulosta marraskuussa ja silloin alkoi "kiivas" odotus, mammakoiralla oli laskettu aika joulukuun loppupuolella.. Odotus ja jännitys palkittiin kun 21.12 syntyi Hollannissa neljä pientä jääkarhun pentua, kaksi narttua ja kaksi urosta.

Näistä uroksista toinen lensi Suomeen 23.2, ja tuli ilostuttamaan meidän päiviä.

Ensitapaaminen

Lenni on hyvin vauhdikas ja eloisa penska. Hampaita käyttää erittäin tehokkaasti, ja kertoo tasan heti kun ja jos joku pännii.. :D


Peppi pelkää Lenniä ja luikkii sitä karkuun jos Lenni lähelle menee. Ovat tosin olleet yhdessä vain valvotusti, Pepillä kun on vähän turhan kovakourainen tapa komentaa toisia koiria ja varsinkin pentuja.

Rölliä taasen ei voisi vähempää kiinnostaa.. Eilen Lenni härkkäsi Rölliä sen minkä kerkesi, kiskoi hännästä, repi karvoista, puri tassuista, mutta vasta kun Lenni yritti noin seisemännen kerran mennä Röllin lelua ottamaan, niin kuului pieni "mrrrr"... Röllillä on lehmänhermot.. :)

Onni taasen.... Heh! Onni murisee ja rätisee ja irvistelee minkä kerkeää, mutta heti kun Lenni kääntää selkänsä niin Onni menee nuuskimaan. Kiinnostus on siis kova, mutta luonne ei meinaa antaa periks tehdä tuttavuutta. Tänään oli jo yritystä hieman kun Lenni vaan meni Onnin nenän eteen mesomaan, niin Onnista näki että olisi kiinnostanut leikkiä, mutta sitten meni huutamisen puolelle... HAH!

Saa nähdä mitä tästä pikkuherrasta kehittyy, alku on ainakin lupaava. :)

Jatkoa siis odotellessa.. :)

maanantai 19. tammikuuta 2015

Röllin tie SLO diagnoosiin...

Edellisessä tekstissä mainitsin Röllin kohdalla sen marraskuussa alkaneen maanpäällisen helvetin... Tuo helvetti sai viime viikon keskiviikkona nimen: Lypoid onychitis; SLO.

Rölli meni marraskuun alussa eläinlääkäriin hammaskiven poistoon. Röllin nukahdettua, hihkasin eläinlääkärille että katsoisivat toisesta takajalasta yhden kynnen, koska edellisenä iltana olin huomannut että se näytti oudolta (kun kynttä puristi, sieltä tuli märkää). En siis tarkemmin sanonut kummasta takajalasta tai että mikä kynsi..

Menin hakemaan Rölliä parin tunnin päästä, ja eläinlääkäri sanoi että oli hyvä juttu kun sanoin siitä kynnestä, se oli ollut täysin mädäntynyt ja melkein irti. En siinä sitten tarkemmin katsonut että missä tassussa tumppu oli ja että mikä kynsi oli poistettu, kunnes seuraavana päivänä, kun rupesin purkamaan sitä tassupakettia, tajusin kauhukseni että eläinlääkärissä oli poistettu eri kynsi mitä minä tarkoitin!! Siitä lähti nousemaan kauhu takaraivoon että mitä ihmettä...

Jouduttiin hakemaan paritkin antibiootit Röllille kuukauden sisällä, kun se poistetun kynnen ydin ei lähtenyt paranemaan millään.. Ja toista antibioottia hakiessa sanoin että nyt on jo muutama muukin kynsi oudonnäköinen ja siinä vaiheessa tuli ensimmäisen kerran puheeksi kolme kirjainta: S, L ja O.



Lisäksi kynsien tyvet olivat täynnä tämänlaista töhkää.
 



Kun se toinenkin pitkä ja vahva antibiootti oli syöty ja kynsien mätäneminen vain jatkoi etenemistään (tosin sen  poistetun kynnen ydin oli täysin tervehtynyt tässä vaiheessa), kävin taas eläinlääkärissä. Tällä kertaa toinen eläinlääkäri sanoi että ei enää yhtään antibioottia, ja neuvoi meitä huljuttelemaan tassuja joka aamu ja ilta viiden minuutin ajan betadinekylvyssä.



 
Tässä kuvassa näkyy kuinka kynsi on noussut paikaltaan ylöspäin ja kynnen olematon ydin (musta möykky) on tuossa onton kynnen ja anturan välissä.


Jouluviikolla kävin Röllille hakemassa kipulääkkeitä ja mietin että jos selvittäisiin joulun yli ennen kun tuo ylläoleva kynsi mennään poistamaan (kynsi siis heilui ja oli todella kivulias). Aatonaattona rupesin soittelemaan eri eläinlääkäreihin ja toivoin että olisi saatu aika melko piakkoin jonnekin ihospesialistille tms, mutta kaikkien ajat olisivat menneet melkein tammikuun puoleen väliin, ja oli pakko saada aika aikaisemmin. Sitten soitin paikalliselle eläinlääkärille, ja kuin ihmeen kaupalla saatiin aika samalle päivälle sinne!

Lekurissa Rölli pistettiin unille ja sitten käytiin miettimään että mitä tehdään. Olin saanut eräältä eläinlääkäriltä suosituksen että kynnen tyvestä tulisi ottaa ihonäyte ja lähettää patologille, ja tätä sitten tältä paikalliselta eläinlääkäriltä kysyin ja hän sanoi heti että hän ei lähtisi laittamaan "pelkkää" ihonäytettä, koska esimerkiksi SLOta ei voida siitä diagnosoida, vaan siihen tarvitaan koko kynsi ensimmäistä niveltä myöten... Ja näin ollen eläinlääkäri suositteli kannuskynnen amputoimista ja sen lähettämistä patologille.



Pitkät olivat "rikkonaiset" viikot odotella patologin lausuntoa... Oli joulua, oli uutta vuotta, oli loppiaista ja kaikkea...

Viime viikon keskiviikkoiltana totuus sitten lävähti vasten kasvoja aika kovasti, vaikka sitä oli osattu odottaa.. Patogin lausunto oli tullu sähköpostiin. Lausunnosta ensimmäisenä silmiin osui juurikin ne kolme kirjainta: S, L ja O.. Hetkellisesti maailma romahti koska olinhan tottakai opiskellut netistä kaikkea mahdollista ja mahdotonta tästä kirjainyhdistelmästä. Uni ei kyllä paljoa seuraavana yönä tullut.

Seuraavan päivän valjettua sain jo heti soiton eläinlääkäristä ja meille oli soitettu apteekkiin Röllille lääkereseptit.

Röllille menee tällä hetkellä kortisonia, antibioottia, ääreisverenkiertoa lisäävää lääkettä, B3-vitamiinia.. Kuukausi mennään näillä, ja sitten mennään näytille eläinlääkäriin että miltä tilanne sitten näyttää. Toivotaan tottakai että kynnet lähtevät paranemaan ja että lääkityksiä voidaan pienentää.

Tänään Rölliltä lähti kaksi kynttä irti, tai no toinen oli jo täysin irti, enää vain karvoissa kiinni, ja toisen nappasin sitten itse irti. Nämä kaksi paholaista ovat aiheuttaneet Röllille kipuja tässä parin viime viikon aikana, ja nyt kun ne on irti, niin niiden osalta paraneminen voi alkaa.. Rölliltä on siis aiemmin poistettu kaksi kynttä ja ne ovat parantuneet loppujen lopuksi todella hyvin, eivätkä sen jälkeen ole oireilleet mitenkään.

Tässä vielä viikko sitten otettu kuva siitä toisesta tänään irronneesta kynnestä. Eli jokainen voi vaan kuvitella miten kipeä tuommoinen on.


Monet kyyneleet olen Röllin takia vuodattanut... Tuntui kuin sydän olisi hajonnut pala palalta ja revitty rinnasta ulos, kun katsoin Rölliä ja näin sen ontuvan pihalla, Rölliä joka rakastaa leikkiä ja riehua hangessa, ja revitellä muutenkin.. Tänään päästiin jopa lenkille ilman Mamman kyyneleitä, kun kynnet lähtivät irti ja silminnähden Röllin kävely helpottui. Ja oman helpotuksensa toivat uudet kenkämalliset tossut joissa kärkiosa ennemminkin tukee noita kynsiä, pehmeissä tossuissa kun kärki heiluu nii kynnetki heiluvat..

Toivon sydämestäni, että kuukauden päästä miula on iloisia uutisia tänne kerrottavaksi, mutta elämää ne huonotkin uutiset ovat, valitettavasti....

Jatkoa siis odotellessa..

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Mennyttä vuotta muistellen....

Kylläpäs on taas aika kiitänyt edellisestä päivityksestä....

Vuoden vaihduttua ajattelin kuitenkin kurkistaa pienesti edelliseen vuoteen, muistellen ja miettien mitä kaikkea on tapahtunut...

Alkuvuosi alkoi meillä suht valoisasti, verrattuna pariin edelliseen vuoteen. Saimme myytyä kaupungista rivarikämppämme, jonka jälkeen bongasimme paikallisen kiinteistövälitysfirman sivuilta tämän kuvan:

©Huoneistokeskus

Joku tuossa kuvassa säväytti... Lisäkuvat vahvistivat sen, että varasimme esittelyajan.. Ja siitä se ajatus sitten lopullisesti lähti... Muutettiin Kerimäelle maaliskuussa, ja päivääkään emme ole katuneet. Nyt on koirilla oma piha, jota vahtia ja jossa voi temmeltää oman mielen mukaan..

  Vahtikoirat hommissa..
Tai no...
Rölli tappaa lelua, Onni kattoo mitä ihmettä Peppi duunaa, ja Peppi piehtaroi.. Heh!


Nti Peppi Piiparinen, rakas narttuseni, alias Miguaardo Miguelsson, Silakaksikin kutsuttu..... 

Pepin vuosi on kulunut suurilta osin juurikin rotunsaomaista työtä tehdessä, eli omaa pihaa vartioidessa, sekä tottakai leikkien oman rakkaan tennispallon kanssa...  Heh!




Käytiin Pepin kanssa muutama kerta treenailemassa tokoa, ja kerran toteamassa agilitykentällä että neitillä ei edelleenkään ole järkeä harrastaa agia (vauhtia sata ja älyä nolla)... Ilmoitinhan minä Pepin tokokisoihinkin syksyllä, mutta hupsista, peruin ne sitten kun ei tullutkaan treenattua... LAISKA MAMMA!

Alkuvuodesta Peppi vieraili eläinlääkärissä, kun Mamma sai päähänsä, että neiti ei ole normaali omaitsensä.. Epäily osoittautui todeksi, ja ultrassa näkyi kohdussa olevan nestettä, jota sitten ensiksi antibiootein yritettiin saada poistumaan. Antibiootti ei kuitenkaan tehonnut, ja näin ollen Peppi steriloitiin välittömästi. Neiti toipui leikkauksesta nopeasti ja on nauttinut kohduttomasta elämästään.. Vielä toistaiseksi ainakaan Pepin turkki ei ole räjähtänyt Röllimäiseen-tyyliin, mutta pelolla sitä odottelen.. ;) Luonne neitillä ei ole muuttunut ollenkaan, sama täpäkkä itsensä on edelleen.

Syksyllä käytiin eläinlääkärissä sitten nielutulehdusten takia.. Ruoka meni vaihtoon ja neiti syö nyt 50%nappulaa/50%lihaa (samalla mallilla menee myös Rölli ja Onni)..

Muutapa ei Pepin vuoteen tainnut kuuluakaan..


Rölli Rupeltaja, rakas apinanlapseni, alias Hupi Luirunen..

Rölli on porukan vakuuttavin pihavahti, tosin tutut tietäävät miten vakuuttava jätkä oikeesti on.. ;) Mut täytyy myöntää että en minäkään saattas semmoi pihaan mennä missä ois tämmöinen vastassa:


Röllin vuosi meni marraskuun alkuun saakka pihavahdin hommia hoitaessa ja ollessa maailman ihanin "kotikoira".. Marraskuussa sitten alkoi suoraan sanottuna helvetti, josta kirjoitan jossain vaiheessa ihan oman päivityksen...


OnniManni Mutikainen, alias Manu, Taisteluoravaksikin kutsuttu...

Onnin vuosi meni myös omaa pihaa vahtien, ja ovikellona toimien.. :D

Kerettiin kierrellä muutamat näyttelyt, kotiintuomisina mm. FI MVA, EE MVA ja LT MVA -tittelit... Ja oli se Põlvassa tullut RYP4-sijoituskin ihan kiva.. ;) Cacibeja tuli Suomesta kaksin kappalein, eli nyt se on sitten suunnattava ulkomaita kohti, jos niillä mielii "jotain tehdäkin"..

Viimeisimpänä Onni on erikoistunut sisustushommiin...



Onni on aina vihannut yksinjäämistä. Mutta nyt yksinolo on mennyt tähän pisteeseen, että herra tuhoaa koirahuoneen kokolattiamattoa.. Eroahdistusta vai ihan johtajuusasia vai jotain muuta.. Jaa-a.. Ei se varmaan tiedä itsekään, jos ei Mammakaan.. 


Mutta näin... Eipä meidän vuosi kovin tapahtumarikas ollut, eikä tietty tarvinnutkaan... Ihan ok vaihteeksi näin..

Jatkoa odotellessa...

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Onni EE MVA

Viron näytelmien tulokset:

Onni the Taisteluorava

La 19.7. Põlva, tuomarina George Schogol, Georgia.
VAL ERI1 SA PU1 SERT ROP RYP4 -> EE MVA!!!
 
Su 20.7. Tartto, tuomarina Suncica Lazic, Serbia.
VAL ERI1 SA PU1 ROP



Pari kuvaa vielä aivan huikean upeasta reissusta. En voi tarpeeksi kiittää Stina the kasvattajaa reissuun houkuttelusta, reissun järkkäämisestä, navikaattorina toimimisesta, KAIKESTA!!



Hieman utuinen oli keli kun starttailtiin matkaa Katajanokalla...
Häkitetty Taisteluorava.

Häkitetyt matkakamut. Eemeli ja Taika alias Emppu ja Taikku.


Ensimmäinen kohteemme, jossa tosin viivyttiin vain hetki, shoppaillen tietty (pitihän se näyttelyyn uudet kengät saada).

Ensimmäinen virallinen kohteemme, Pölva, jossa majoituimme pe-su.

Lauantaina näyttelyssä Pölvassa..

Illan hämärtyessä piti juhlistaa Onnin EE CH titteliä... HIH!

Sunnuntai-aamuna heräsimme 6.30 niin mojovaan ukonilmaan että HUH! En ole eläissäni ollut semmoisessa. Kaksi ja puoli tuntia se salamoi ja rytisi suoraan meidän majapaikkamme päällä.. Onni ei ollut rytinästä ja paukkeesta moksiskaan, vaikka ikkunat helisi ja lattiat tärisi..

Sunnuntaina olimme sitten näyttelyssä Tartossa, ja koska siellä satoi suurimman osan päivää kaatamalla vettä, niin siltä päivältä jäi valokuvaaminen väliin...


Maanantaina matkamme jatkui Tallinnaan.

Vanhassa kaupungissa päiväkävelyllä..

Poseerausta Taisteluoravan kanssa.

Laivakoirat..

Katajanokalta kun lähdettiin ajelee kohti Hyvinkäätä, huomattiin tämä pikkutönö siinä ihan silmiemme edessä ja pakkohan se oli sitten mennä kuvailemaan.


Stinan home sweet home..

Maaseutumatkailun kautta kotia kohti...


Minun ja Onnin home sweet home. *sydän*

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Onni LT MVA

OnniPonniPalikka alias Taisteluorava kävi Stina the kasvattajan kanssa reissuilemassa ja näyttämässä itseään ulkoisilla mailla Palangassa... Liettuassa... :)

Tulokset viikonlopulta oli seuraavat:

Lauantai 7.6, tuomari Antonio Di Lorenzo, Norja.
Darrenhoff Creamy Capuccino "Onni" ERI1 SA PU1 SERT ROP -> LT MVA

Sunnuntai 8.6, tuomari, Zorica Salijevic, Ruotsi
Darrenhoff Creamy Capuccino "Onni" ERI1 SA PU1 SERT ROP



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Onni FI MVA


Jyväskylä 16.11.2013
Tuomari Mccarry-Beattie Rita, Ireland
NUO ERI1 SA PU3 SERT V-CACIB
"Very pleasing head&expression. Would like him to use his ears more. Well placed shoulder. Nicely balanced outline. Moving soundly in both directions. Super temperament."

Joensuu 2.2.2014
Tuomari Mattila Paavo
NUO ERI1 SA PU3 SERT
"Kaunis uros, jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä pää. Otsapengertä voisi olla aavistuksen enemmän. Kaunis kaula. Erittäin hyvä runko, ylälinja ja raajat. Kaunis turkki & häntä. Liikkuu erittäin hyvin. Miellyttävä käytös."

Polvijärvi 5.4.2014
Tuomari Teini Pekka
AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP -> FI MVA
"Hyvät neliömäiset mittasuhteet ja erinomainen rotutyyppi. Oikea urosmainen pää. Hyvä runko, hieman kevyt raajaluusto. Hyvä turkki, hieno häntä. Miellyttävä reipas käytös. Hieman korkea etuaskel, muuten hyvä liike."